mervisyväranta

Joulu, anteeksianto ja pahuus

Eduskunnassa työskennellessä kuulee kansalaisten huolia, ja joskus voi tulla todella paha olo. Kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Oudointa kuitenkin on, että jotkut estävät toisia tekemästä hyvää työtä, usein itsekkäistä tarkoitusperistä johtuen tai silkasta tietämättömyydestä (ja laiskuudesta ottaa selvää).

Miten voi olla niin, että juuri se hyvä tyyppi halutaan vaientaa tai savustaa ulos työpaikasta? Tai niin, että se joka perehtyy väärinkäytöksiin tietyllä alalla, uhataan tappaa? Tai niin, että se joka hoitaa potilasta hyvin haastetaan oikeuteen (ja ymmärtämättömät jatkavat virassaan)?

Joulu on armon ja anteeksiannon aikaa. Jouluna pysähdymme sen edessä, että Jumala on meille armollinen ja antaa meille anteeksi. Ja hänen lapsinaan myös me voimme antaa anteeksi ja olla armollisia. Silti ei sovi unohtaa, että Jumalan tuomio on välttämätön armon toteutumiseksi. Jos pahaa ei tuomita eikä se lopu, me kaikki kärsimme siitä - ja elämä kärsimyksessä on armosta vajaa.

Sen takia, kun jouluna rukoilemme armoa ja anteeksiantoa maailmalle, rukoilkaamme myös pahan tuomiota. Ilman sitä armo jää vajaaksi - ja ihmisjoukot kärsivät niin Suomessa kuin maailmallakin. Juuri näitä asioita, anteeksiantoa ja pahuuden väistymistä, rukoilemme Isä Meidän -rukouksessakin: "Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä Sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen."

 

Tämä kirjoitus on julkaistu myös verkkosivuillani www.mervikukkonen.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat