mervisyväranta

112:ssa vastaa stressaantunut työntekijä - hätäkeskusuudistus tökkii

Hätäkeskusuudistuksessa on yhdistetty alueellisia hätäkeskuksia uusiksi hätäkeskuksiksi. Tällä hetkellä toiminnassa ovat uudet Oulun, Kuopion ja Porin hätäkeskukset. Nyt, uudistuksen viimeisessä vaiheessa, muodostetaan Keravan (entinen Helsinki + Itä- ja Keski-Uusimaa), Turun (Häme + Varsinais-Suomi) ja Vaasan (Keski-Suomi + Pohjanmaa) uudet hätäkeskukset. 

Sisäministeriön asettama työryhmä on arvioinut uudistusta viime vuoden lopulla, ja pitää uudistusta toimivana. Työryhmän mukaan muun muassa vastaaminen hätäilmoituksiin on nopeutunut, ja uudet isommat hätäkeskukset kestävät häiriöitä paremmin kuin entiset, pienemmät hätäkeskukset. 

Tämän virallisen, kauniin kuvan takana on kuitenkin huomattavasti karumpi todellisuus. Oulun, Kuopion ja Porin uusien hätäkeskusten muodostamisen välitön seuraus oli lähes 80 vakinaisen työntekijän menettäminen (116 vakinaista jatkoi virassa). Myöhemmin on menetetty lisää kokeneita työntekijöitä erityisesti siitä syystä, että he ovat kyllästyneet pendelöintiin asuinpaikkakuntansa ja uuden työpaikkakunnan välillä. 

Osaavan työvoiman menetystä on koetettu paikata uusien työntekijöiden kouluttamisella, mukaan lukien alueellisella koulutuksella, jossa tavoitteena on ollut työllistyminen kurssipaikkakunnan uuteen hätäkeskukseen. Alueelle työllistyminen ei kuitenkaan ole onnistunut tavoitteiden mukaisesti (esimerkiksi Porin päivystäjäkurssilta nro 23 valmistui 22 henkilöä, joista 8 jäi Poriin töihin). Itse asiassa koko koulutus tökkii, kun koulutuksen aloittaneista 30 % ei lainkaan työllisty alalle.

Mikä alan houkuttelevuudessa sitten mättää? Ei ehkä ole kovin vaikea arvata: jos samat työt tehdään pienemmällä porukalla – ja vähemmän kokeneella, kun konkarit lähtevät – on seurauksena liian kireä työtahti. Työntekijöiden havainnon mukaan alalla viihdytäänkin alle 10 vuotta. Tilaisuuden tullen hätäkeskuspäivystäjät vaihtavat vähemmän stressaaviin ja paremmin palkattuihin hommiin.

Lopuksi onkin syytä kysyä, mitä kannattaisi tehdä. Voisimme varmaan käyttää edes osan jatkuvaan kurssittamiseen menevästä rahasta siihen, että palkkaisimme lisää käsipareja hätäkeskuksiin. Voisimme muuttaa tulostavoitteita siten, että pelkkä puheluun vastaamisen nopeus ei ole kriteerinä. Ja voisimme katsoa vähän enemmän hätäkeskusjohtamisen perään, kun selvitysmieskin on todennut, että hätäkeskuslaitoksessa on johtamisongelmia. Eikä ehkä kannata hyväksyä viimeisintä lennokasta ideaa, jossa hätäkeskuslaitoksen johto johtaa laitosta milloin mistäkin, eikä Porista (Porissahan johdon kuuluisi olla alueellistamislain hengen mukaisesti).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat