*

mervisyväranta

Turhat masennuslääkitykset pitää lopettaa

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että masennuslääkkeitä määrätään nykyään turhan helposti. Lääkkeitä määrätään lieviinkin masennuksiin, johtuen mm. Käypä hoito -suosituksista. (Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkehoito ja psykoterapia tehoavat yhtä hyvin lievään ja keskivaikeaan masennukseen.) Masennuslääkitys voidaan määrätä jopa 15 minuutin pikatestin perusteella - ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistymässä myös pienillä, 4-5-vuotiailla lapsilla.

Masennuslääkkeiden runsas käyttö olisi perusteltavissa, jos lääkkeet olisivat vaarattomia ja niiden tehosta voitaisiin olla varmoja. Ikävä kyllä näin ei ole. Masennuslääkkeillä on useita sivuvaikutuksia ja niistä voi olla paljonkin haittaa, erityisesti pitkäaikaiskäytössä. Masennuslääkkeiden käyttäjät kuvaavat sivuvaikutuksena mm. oppimiskyvyn ja tunteiden katoamista, seksuaalisen halun puutetta ja painonnousua.

Vasta viime aikoina on alettu tutkia, mitä vaikutuksia on masennuslääkkeiden pitkäaikaisella käytöllä. Erään teorian mukaan masennuslääkkeiden käyttö voisi johtaa masennuksen uusiutumiseen ja lopulta sen kroonistumiseen. (Yleisesti käytetyt ns. SSRI-lääkkeet vaikuttavat serotoniinin takaisinottoon, ja tämä saattaisi häiritä omaa serotoniinin tuotantoa jopa pysyvästi.)

Masennuslääkkeiden tehonkin voi monessa tapauksessa kyseenalaistaa. Niiden tehosta ei ole juurikaan riippumatonta tutkimusta, vaan masennuslääkkeitä on tutkinut lähinnä lääketeollisuus. Yhdessä tutkimuksessa rahoittajana tosin oli Yhdysvaltain liittohallinto lääketeollisuuden lisäksi. Kyseessä on ns. Star*D-tutkimus, jossa tutkittiin masennuslääkityksen tehoa 4000 masentuneella potilaalla. Tutkimustulos ei kuitenkaan ollut kovin mairitteleva - 12 kuukauden masennuslääkityksen jälkeen (potilailla heille parhaiten sopiva lääkitys) remissiossa eli oireettomana oli vain 3 %.

On myös tiedossa, että masennuslääkkeestä saa noin 8-10 %:n lisähyödyn lumelääkkeeseen verrattuna. Toisin sanoen masennuslääke ei ole merkittävästi tehokkaampi kuin pelkkä lumelääke. Toisaalta ei voi kiistää sitä, että jotkut henkilöt hyötyvät masennuslääkityksestä (ainakin aluksi). Tämä koskee erityisesti vaikeasta masennuksesta kärsiviä potilaita. Käypä hoito -suositus toteaakin, että vaikeissa tai psykoottisissa depressioissa olisi syytä käyttää masennuslääkitystä.

On kuitenkin selvää, että masennuksen hoidossa ei voi käyttää pelkkää lääkehoitoa. Valitettavasti tällainen menettely on erittäin yleinen, ja syynä on julkisen puolen resurssipula. Masennuksen hyvä hoito edellyttäisi monipuolisempaa keinovalikoimaa. Siihen kuuluu mm. keskusteluapu, vertaistuki ja elämänhallinnan opettelu (riittävä uni, liikunta sekä ravitsemus), masennuspotilaan tarpeista riippuen.

Hyvään hoitoon kuuluu myös se, että masennuslääkityksestä voi päästä eroon. Monet potilaat haluavatkin lääkkeistä eroon niiden sivuvaikutusten takia. Lääkehoidon lopettamiseen ei kuitenkaan ole selkeitä ohjeita ja usein potilaat vain jäävät "tyhjän päälle". Potilaiden harmiksi on myös käytäntönä määrätä pysyvä, loppuelämän kestävä masennuslääkitys tietyissä tapauksissa (eli ns. ylläpitoannos, mikäli masennus uusiutuu kahden vaikean masennuksen jälkeen).

Mielestäni nyt olisikin syytä käydä keskustelua masennuksen Käypä hoito -suosituksesta ja se voitaisiin jopa osin uusia. Suositukseen tulisi ainakin lisätä selkeät ohjeet masennuslääkityksen turvallisesta lopettamisesta.

 

Kirjoitus perustuu Mielenterveysseuran 17.6. järjestämään keskustelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin masennuksen hoitoa. Puhujina olivat mielenterveyskuntoutujien lisäksi psykiatri Kristian Wahlbeck sekä psykologi Aku Kopakkala, joka vastikään irtisanottiin Mehiläisen kuntoutusjohtajan virasta, kun hän kritisoi masennuslääkkeiden turhaa käyttöä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat